Esimerkiks Halloween

Oi voi rotta mikä olo muutaman illan ahkeran riekkumisen jälkheen. Istuskelen just asuntolan pyykkituvassa ja yritän saaha mudat ja keinoveret irti kampheista. Oon kyllä ehkä vähän sitä mieltä, että tää Halloween ei pääse aivan lempparijuhlien joukhoon, kaverin luonnehdinta ”skanky girls, horny guys” oli aika silleen osuva. Perjantaina menthiin kaupungille, ihan sellanen Onnela-mestainen paikka, yyh. (Miksei muuten missään paikoissa oo narikoita, vähän outoa, täällähän tulee kuiten kylmä – ellei sitten hei, saatoin keksiä, kaikki tulee tietty autoilla ja jättää kampheet piihliin, toki.) Mutta oli siellä kivoja tyyppejä kans, joten ei ihan möö. Seuraavana päivänä sain muutaman tekstarin uusilta tuttavuuksilta, mutta olin ihan wtf, mitä nää on, kun olin nimitallennellu niitä keskusteluteemojen mukhaan. Mm. ”climate change” kyseli lauantain pirskeistä ja vähän piti raksutella, että wait what. Pukeuduin twilight-vämppyyriks, eli ihanaa glitteriä löytyy vieläki joka paikasta. Jossain vaiheessa kulmahamphaat putos, niin että olin vaan outo kimalteleva tyttö. Mulla oli ehkä vuosisadan darra eilen ja sänky täynnä glitteriä. Ei kovin vahva suoritus. Mutta iltaa kohen skarppasin ja söin ekan kerran ikinä Burger Kingissä! Vielä on se McMikäjuttu, Big Mac! Nauttimatta. Koska olhaan jenkeissä. Eilen olin vämppyyrin uhri ja vitsin keinoveri ei missään vaiheessa kuivahtanu, siks sitä on nyt kaikkialla. Kotibile-etkojen jälkheen menthiin jonnekin ihan kuuseen sellasiin kellarivarastodj-bileisiin (oon melko varma että eka biisi saapuessamme oli Darudea, sairasta), oli ihan jees, mutta kaiken maailman jamppoja taas, sain kutsun lintubongausretkelle.

Tai no joo, ehkä itekkin olin ehkä silleen creepy-tyyppinä kun selitin miten oon ihan varma, että linnut vois halutessaan syrjäyttää ihmisen luomakunnan herrana. Se oli ornitologi. Ja sitten takas kampuksella käythiin aamuyöllisellä seikkailulla luentosalissa! Ihan tuntuu tosi jännältä, että täällä pääsee minne vaan sisälle yöaikhaan, ei tarvinnu ees suhauttaa opiskelijakorttia misthään laitheesta. En tiiä mikä pointti luentosaleilla on olla auki päivät yöt, mutta esimerkiks kirjastojen ja atk-luokkien saatavuus on aika mainiota. Mitäkhään vaatis, että vastaavaa settiä vois olla Oulussa? Ei täälä näkyny mithään vartijoita tai kameroitakhaan. (hyvä, muuten olis noloa hiprakkakekkulointi) *** Kävin nyt tässä välissä Elmwoodissa pyörähtämässä herkkupitsalla sellasessa kivassa kahvilassa & suklaakahvilassa suklaajälkiruualla, käsintehty suklaa on ihanaa ihanaa ja parantaa kaikki vaivat. Väsymys on ehkä vielä vähän jäljellä – otan kohta kyllä päivätirsat – mutta muuten on melko ihmismäinen olo. Oonkhaan koskaan sanonu, että sunnuntait on ihania? Ne oN!

Niin ja unohin kertoa siitä viestintäteorioitten vierasluennoijasta, että hauskaa, se laitto taustamusiikkia luennoinnillensa. Ekaks oli vähän vaikea keskittyä muuhun, mutta sitten tuli sellanen fiilis, että se jopa autto asiaan keskittymistä. Sellasta lepposaa easy listeningiä – en kyllä tiiä oliko se kaikille yhtä kiva, että ehkä vähän hasardi ratkasu.

Kävin lääkärillä perjantaina huispausvamman takia. En saa ihan hirveästi sympatioita tai empatioita tyypeiltä kun kuulevat miten sain sen aikaseks, vaikka hittovie, sehän on ihan kunnon urheilua! Hirveitä taklauksia silloin viikko aikaa ja oikea kylki meni ihan paskaks. Tai no ei, mutta vissiin jotenkin vinksalheen, niin että se painaa jotain hermoa jatkuvasti ku hengitän tai nauran tai aivastan eli just kaikkia ihania asioita, joita tekisin tosi mielelläni. Vaan eipä se lääkäritäti sille mithään voinu, anto vaan erilaisia särkylääkheitä ja lohdutteli, että pitäis sen kivun jossain vaiheessa häippästä. Ennoo tottunu olehmaan tälleen kipeä, jouvuin skippaahmaan yhen luennonki, ku pelkkä kävely meinas pistää itkettämhään. Maanantaina joogan jälkheen tuntu paljon paremmalta, sai hengiteltyä silleen levollisesti – häätyy mennä huomena taas koittahmaan, josko siitä ois iloa.

Kauhean vaikea miettiä kuluhneen viikon settejä, meni aika hektisesti ja opiskeluntäyteisesti – mulla oli kaks tenttiä ja parit tehtäväpalautukset ja jee, kaikista selvisin kunnialla. Toivon ihan koko sydämestäni, että nämä ilahduttavat uudistukset opiskelukulttuurissa seuraa mukana kotia. Huomena meen tekheen jotain superjännittävvää: juttehleen tentistäni opettajan vastaanottotunnilla. Tentti meni kivasti, mutta muutamassa kysymyksessä olin niin hukassa, että vaikka ne ilmeisesti menikin oikein suurimmaks osaks, haluan kysyä että miks. Viestintäteorioitten tentti oli monivalintainen, mutta huipun siitä teki se, että tentin vikalle sivulle sai perustella valitsemiaan vastauksia, kertoa mikä olis kakkosvalinta ja vähän avata miksi & osottaa siten asian ymmärrystä – Darrin meinas sitten, että jos näyttää siltä, että homma on hanskassa, voi saaha pistheet vaikkei oiskaan valinnut opettajan näkemyksen mukaista oikeaa vastausta. Kirjottelin kolmesta kysymyksestä.

Tenttiluin Starbucksissa taas vaihteeks ja alan jo aika hyvin oppia niitten soittolistan. Lemppari on aina wise men say, only fools rush in, but I can’t help falling in love with you ja tokaks Mrs. Robinson. Ei siks, että ne puhuttelis mitenkhään, ovat vaan lepposia. Kaveri vei tutustumhaan tuonne kampuksen toisen ison asuntolan kätköihin ja siellä oli sellanen symppis kahvila, josta sai juustokakkua. Voi olla, että ykkösopiskelupaikka on vaarassa vaihtua. Niin ja hei ihanaa, facebookchattini toimii taas pitkästä aikaa! En tiiä mitä tehin sille joskus, ku se oli vaan tyhmä, mutta nyt voin jutella vaikka kelle ja son ihanaa. Harmi vaan, että melkein aina ku Suomi-ihanat alkaa jutella, oon just kiiruhtamassa luennolle tai johonkin. Mutta muutama sanakin teistä on kivvaa.

Hei täällä siirrethään kelloja talviaikhaan vasta viikon päästä eli vähän aikaa menhään vaan kuuen tunnin aikaerolla. En kyllä tiä vaikuttaako se mitenkhään kenenkhään elähmään, mutta onhan se ihan hauska. Koko nämä kesätalviaikasäätämiset on minusta vähän hassuja. Olin tänhään ihan hukassa, että apua, mitä kello on, ja sitten kun valheellisesti kuulin, että kelloja on siirretty olin ihan voi itku, ku oisin halunnu olla tietonen siitä ekstratunnista ja tehjä jotain merkityksellistä sen aikana. Luultavasti jos oltais siirretty viimeyönä, oltais oltu just koikkelehtimassa ykssuuntasta väährään suunthaan. Yölliset autoseikkailut jes, enkä kiljunu ees kauheasti. Mutta nyt mulla on ihanasti onneks vielä viikko aikaa keksiä kiva ja merkityksellinen ohjelmanumero! Jos on jotain ideaa, niin vinkatkaa, oon avoin monenlaiselle hauskuusajatukselle.

Vaan hei, en nyt ehtinykhään tirsailla, kuulin just, että asuntolan poikien futisjoukkueella on eka pleijarimatsi, meen kathoon sitä. Ja voi että, kerroinko, että ostin lipun ekaan NHL-pelhiin! Meen marraskuun lopulla kathoon Sabresien ja NY Islandersien kohtaamista, huu. Perjantaina kävin sellasessa paitamyymälässä, jossa on kaikkien paikkakunnan joukkueitten fanikrääsää, ja sieloli Leinon pelipaitaa ja t-paitaa ja mitä kaikkea. Hauskaa.

Hauskaa on myös:

– sain ihania kortteja ja kirhjeitä tällä viikolla, kiitos parhaat Leppis ja J-P, teitte minut tosi iloiseksi. ❤

– ruokakulttuuririntamalla tapahtunutta: maistoin ekkaa kertaa makaronia ja juustoa, mmm. Soli aivan hyvvää, sellasesta valmispakkauksesta pikkuyönälkhään. Ja oi vitsit, onpa ihanaa, mulla on nyt ihan kamala nälkä ja kuinka ollakhaan jääkaapissa oottelee herkkupitsan (munakoisoa, kesäkurpitsaa, aurinkokuivattua tomaattia, vuohenjuustoa, paprikaa, sipulia MMM) puolikas, ihan vaan tullakseen lämhäytetyks ja syödyks. Ekaks käyn vaan kattoon futista.

– ootan joulua kauheasti. Ihan niinku joulujoulua ja sitten sitä, että se meinaa kothiinpääsyä. Sanoinkhaan jo viimeks, mutta vielä vähän aikaa sitten harmittelin, että eiii, niin vähän jäljellä, vielä hurjana juttuja mitä haluan tehjä, mutta nyt on kyllä syvenemässä sellanen fiilis, että ihana tulla kotia.

– tehtiin ymppäjaoston kans halloweenkoristeluita toimistolle opiskelijatalon kauhukierroksia varten: jättimäinen pahvinen hipsterikarhu. Miks kaikki dissaa hipstereitä, minusta ne on söpöjä.

– juttelin ranskalaisen kaverin kans, että minun kyllä tarvii päästä Pariisiin ja lauleskelemhaan kaduille. On siis esimerkiks Amelie-olo:

 

 

Oisin halunnu Light&Dayn tai It’s the Sunin, ne olis enemmän tätä ihanaa auringonpaistekoomapäivää, mutta superihanahan koko soundtrack, löytyy ainakin Groovesharkista, kuunnelkaa!