Posts Tagged ‘siisteys’

Everything in its right place

Tavaroitten pakkaamisessa ja purkamisessa on sama ihana siisteys-aspekti. Vanha koti muuttu ihanan siistiksi ko kaikki tavarat oli laatikoissa ja isin pakettiauton kyytissä, niin siistiksi että olisin halunnu muuttaa sinne heti takas. Purkamisen lopputulema on ihanan siisti kans, kaikele tavaralle löytyy oma paikkansa ja hetken maallinen omaisuus on siististi hyllyssä, pinossa, aakkostettuna, värikoodattuna tai miten vain, järjestyksessä. Ootan sitä hetkeä nyt tosi kovasti, mutta tuntuu vain siltä, että se ei tule, pelkään ettei ikinä. Toisen elähmään muuttamisen isoin ongelma on se, että se elämä on ehitty jo täyttää kirjoila, vaatheila, astioilla, levyillä, pyyhkeillä – niin paljon ko neliömetrit antaa myöten. Ei ole olemassa tyhjiä kaappeja tai hyllyjä, mutta onneksi on olemassa valmius raivata ja karsia.

Karkasin viikoksi Ouhluun tekehmään vikoja työjuttuja (opintovaphaan eka virallinen päivä on 14.1.) ja jätin jälkheeni Eliaksen sängyn alle ja viehreen tavarakekoja, jotka oottaa vielä perkaamista. Olen vähän huono Turussa asuja, seuraavan kerran taijan ehtiä sinne vasta viikon päästä ja silloinki vain pariksi päivää ennen kolmen viikon Etiopia-seikkailua. Enimmät vaatheet sain jo viikattua kaappiin ja ne on nyt niin sievästi pinossa, etten uskalla ees hengittää niihin päin, etteivät vain menis samanlaisheen sekasorthoon ko minun vaatekaappi ruukaa ylheensä olla. Liinavaatheet on kans kauhniisti leiputtuna ja suurimmasta osasta Eliaksen epämääräsistä pussilakanoista ja pyyhkeistä hankkiuthiin erhoon hyvässä hengessä. Saan sitten kesälä leikellä ulkosalla matonkutheita. Arvelen, että suuri sota tullaan vielä käyhmään juomalaseista. Oon nyt kaks kertaa vihjassut, että ”uskollisesti palvelleet” Kotipizzan mainoslasit vois joutaa lasinkeräykseen minun kauniitten Iittala-juomalasien tieltä, mutta sielä ne on vielä kaapissa.

Vuokraisäntä kävi kans vaimonsa kans hakemassa allekirjotuksia vuokrasopimuksiin ja juttelemassa tulevista remonteista. Ihana mummo ja pappa, mulla on ikävä vanhoja ihmisiä! Mietin enemmän uutta kotitaloa ja minkälaisia ihmisiä sielä assuu. Näen tosi harvoin rappukäytävässä kethään enkä ole huomannu kuulevani naapureitten elämisen ääniä. Mietin, että voisin tehjä kanelipullia ja viiä niitä uusille naapureille. Voisin syä niitä myös ite, koska uunilämpimät kanelipullat on ehkä parasta mitä tiän. Turussa on astianpesukone, joten ehkä kehtaa ruveta laittahmaan muutaki ko popkornia ruaks. Yhen kerran olen kyllä syöny sieläki popkornia päivälliseks, vaikka Elias meinas kieltää, koska pitäis syyä lämmintä ruokaa. Haloo, popkornithan on lämpimiä, ne tullee mikrosta. Maanantaiaamun tiskaustuokio on kuulunu minun rituaaleihin jo jonku aikaa, mitäkhään uutta keksis – tiskikonheen täytössä ja tyhjennyksessä ei ole ehkä vastaavaa tunnelmaa.

Mutta nyt jatkan junailua Helsinkhiin (lennän huomenna Romaniaan, tämän yön olen ihan aikusena lentokenttähotellissa lentolaukkuni kans, jännittää!) enkä laitakhaan otsikon Radioheadia, vaan ihanaa Carla Brunia seuraavista syistä:

1. Vikan Oulun viikon minua majoitti ihana Niina, ihanaa musiikkia ihanalle kämppikselle!
2. Pääsin ranskan jatkokurssin läpi, jippii, ekat opintopisteet alkavan opintovaphaan kunniaksi!
3. Norwegianilla oli aivan liian ja inhottavan halpoja lentoja tarjouksessa, mulla on tarve päästä Pariisiin, mutta aika, raha ja hiilidioksidi estää.
4. Saippuakuplat on kivoja.

ps. hain opintotukea ja täytin lomakkeeseen siviilisäätyni. Oli tosi kummallista täyttää avopuoliso-kohtia, mietin että kyllähän tästä pitäis kai neuvotella Eliaksen kans. Hassua, miten byrokratia tuntu tekevän tästä jutusta yhtäkkiä paljon merkittävämmän askehleen ko kaikki muu tähän mennessä tapahtunu.

Mainokset