Posts Tagged ‘virheelliset esimerkit kielitieteen powerpointeilla’

1/4

Juttelin eilen Hennin kans fb-chatissa ja soli ihanaa. Oikeasti, oon niin superonnellinen, että mulla on niin maailman parhaita ystäviä elämässäni, että pelkkä satunnainen jutustelu saa hyvälle tuulelle. Henni kysy, että tuntuuko siltä, että neljäsosa vaihdosta on jo takana ja olin ihan woah, ei tunnu yhtään siltä, vastahan mie pääsin tänne! Tuntuu siltä, että syksy ei oo vielä käynnistyny ollenkhaan, päivätki on niin aurinkoisia ja lämpimiä. Tuntuu myös siltä, että en oo ehtiny tekheen vielä juuri mithään ja apua apua aika loppuu keske, jotenki arjen oppimisheen on kulunu kauheasti aikaa. Mutta se on ollu hyvvää oppia, oon aika fiiliksissäni silleen elämänhallinnalliselta kannalta katsoen. Niin ja löysin sitä soijarouhetta, lopultakin! Täällä on muutama sellanen ihku luomumarketti, ja sielä se ootteli hyllyssä minua. Vähän hämmentävää oli kyllä ku kassaneiti kysy sitten, että mihin käytän sitä, eikä ollu kuullukhaan, että sillä vois korvata lihaa. HMM. Niin ja ostin artisokkaa kans ja kaikkea ihanaa ja haluaisin nyt heti laittaa ruokaa ja syyä sitä ja olla hyvilä mielin, mutta ei ole nälkä.

Perjantaina söin fish&chipsejä ku menin huispausjoukkueen kans sellasiin britti-invaasio-teemabileisiin, hyväntekeväisyystempaus puistojen suojelemiseksi ja muuta. Livemusiikkia, sulkapalloa (meitsi oli niin huono, en osannu syöttää yhtään, syytän punkkua), huippukivoja ihmisiä ja tyyppejä pukeutunheena kuningattareks ja vaikka miksi! Mulla on kuvia, mutta ei vielä sitä piuhaa, meen käyhmään joku päivä kaverin tykönä siirtämässä net tikule. Niin ja ilotulituksia kans, buu, inhoan ilotulituksia. Turhakheet, todellakin. Perjantai oli muutenki hyvispäivä, tehin ekan huispausmaalini, oon niin sankari! Enemmän se tais kyllä olla vahinko, mutta olin silti jee. Pelasin jotenkin tosi aggressiivisesti (yks kaveri repeili ku kerroin tästä, ”you make it sound like it’s a proper sport”) ja taklailin sellasia järkäleatleetteja ihan solkehnaan, ja nyt oon ite sitten ihan rikki. Mustelmia jalat täynnä ja istuminenki tuntuu ikävältä. Heh. Mutta meen silti taas perjantaina, son niin hauskaa!

Muuten en oo vielä ehtiny hirveästi harrastaa juttuja. Oisin halunnu liittyä Glee-kerhoon, mutta ne harjottelee jotain 6 tuntia viikossa, enkä halua uhrata aikaani ihan niin paljon yhteen juthuun. Sen sijaan keskiviikkona järjestömessuilla bongasin sellasen ymppäkerhon ja liityin niitten listalle. Sain kiitokseks rannekheen, jossa sanothaan, että hemlocksit pitäis pelastaa. Mulla ei oo mithään käryä mitä ne hemlocksit on. Jotain puita. Ehkä häätyy ottaa selvää, etten oo ihan tuuttari sitten sielä niitten meiningeissä. Niin ja joo, taisin loukata ekaa amerikkalaista samaisilla järjestömessuilla, oho-ups: Täällä on myös sellanen antiabortti-kerho ja ku kävelthiin siitä ohi sitä pöyristellen joku niitten jampoista yritti antaa mulle esitteitä ja kysy, että oonko pro-life. Sanoin tylysti vaan, että joo, mutta en samalla lailla ku ne, ja kävelin pois. Kuulemma jamppa näytti tyrmistyneehltä. Varhmaan ku en hymyilly, aina pitäis muistaa hymyillä.

Pitäis yrittää vähän lueskella nyt, parin viikon päästä on jo ekat kokheet. Oon kyllä ollu aika reipas ja tehny tehtävät ajalhaan, ei pitäis olla kovin haastavat urakat eessä. Ja ei vitsit, en tiennykhään, että suomi on niin huippumeininkistä maailmalla: kahella luennolla kuluhneela viikola luennoitsija käytti suomea esimerkeissään. Molempia sain kyllä korjata ja sitten aloin miettiä, että vou, kielitietheen kursseilla annethaan aina esimerkkejä joistain ihan random-kielistä ja niistä sitten oivallelhaan jotain juttuja, vaikka ei kukhaan niitä ossaa tai tiiä (paitsi ne jotku natiivit jossain), ja mietin, että kuinkakhaan monta virheellistä esimerkkiä oon saanu kursseillani, ja ne nielly sellasinhaan, ku en vaan voi tietää jostain tok pisinistä tai vastaavasta, miten se oikeasti mennee. Sitä se toinenki opettaja nauro, että samat slaidit on olheet käytössä vuosikausia, mutta eipä ole tainnu olla hirveesti suomen puhujia aiemmin korjaamassa virheitä.  Hurja juttu.

Sunnuntai on hyvä päivä. Voi vaan olla rentsuilla ja saaha aikaseks ja suunnitella tulevaa. Ens viikko tuntuu ajatuksena mukavalta. Jooga alkaa (paitsi että hitsit, enhän pääsekhään ekalle kerralle, voi mälsä) ja lauantaille suunnittelin kirjansidonnan alkeita. Täällä on sellanen kivan olonen pulju, western new york book arts centre, ostin niiltä muutaman julistheen pari viikkoa aikaa kaupunginosataidefestareilta, ja haluan kauheasti mennä tsekkaan niitten juttuja. Lokakuussa niillon pecha kucha -meininkejä ja ajattelin mennä sinne, vaikka oikeasti mulla ois siihen aikhaan luento. Niin ja yokuntaa vastaava pulju järkkää leffakatselmuksia, niitä kans. Ja ihan oikeasti, nyt on pakko olla se viikko, jona lähen seikkaihleen tuonne kaupunkikeskusthaan. Sen teen. Niin ja sain äsken kirjotettua jotain 20 korttia, pistän ne postiin huomenna. Se on just sunnuntaitekemistä, ei muulloin ole aikaa, muka.

Hyvisfiilisjuttuja:

– löysin supermarketin kv-käytävältä Pandan lakritsia! Ei oo minun lemppareita, mutta ostin ison rasian silti ja söin kaiken yheltä istumalta. Luomumarketissa oli Wasan näkkäriä kans, mutta sellanen puolikas paketti oli jotain 4 dollaria. Ootan todellista koti-ikävää, ennenku investoin.

– isi ja äiti tullee tänne ihan kohta. siis ihan kohta, kolmen viikon päästä. Varasin meille just matkalippuja ja hotellihuohneita ja kaikkea. Olhaan suunniteltu New York – Buffalo – Toronto -settiä. Häätyyki käyvä kyselemässä kv-yksiköllä, että joko meitsi voi lähteä huoletta Kanadaan, kuukausi häätyy ootella jotain kirjaamisia johki tietokantoihin tai jotain. Ihana New York.

– pääsen torstaina luokkaretkelle! Tai sellaselle ihan pikaselle visiitille jätteenpolttolaitokseen, hauskaa. Vähän ehkä nyrpistyttää vaan, ku luennoitsija sano, että siellä sitten haisee ihan kauhealle ja sit haisee vaatteet kans. Häätyy ehkä pyykätä heti ku tuun takas sieltä. NIIN, ja se on kyllä ärsyttävin juttu so far: pyykkituphaan ei voi varata vuoroja! Sinne vaan meet ja jos on vaphaana, nii jee, mutta jos ei, nii sitten ei.

– Tim Hortonin bagelit, joita mulla tekkee mieli ihan koko ajan, aurinkokuivattutomaatti on parasta.

– söin eilen aamupalaksi tomaattikeittoa ja niin hyvvää vaaleaa leipää, jota myythiin italialaisena, etten kaivannu ees ruisleipää. ja kuuntelin Belleä ja Sebastiania, silloin mulle ehkä tuli se elämänhallinnallinen olo. Ihanan jotenkin seesteinen ja tasapainoinen, ja sitku vielä sain jutella Hennin & Raisan kans, nii olihan se mainiota. Niin että kuunnelkaa tekin Belleä ja Sebastiania ja olkaa seesteisiä. Mulla ei oo sit yhtään tällanen olo, mutta ehkä jos ois koti-ikävä nii sitten vois olla haikeaa:

 

 

ps. miten voi ollakki niin maailman helpoin tuottaa 1000 sanaa tekstiä ihan näin vain puolessa tunnissa. Joskus fuksivuonna 1000 sanan esseet writing skills -kurssille oli ehkä kauheinta tehtävää ikinä. Heippa!

Mainokset